Teollisesta aikakaudesta takaisin palveluyhteiskuntaan

Lohjasta

Lohja, kuten koko Suomi, on kokenut viimeisen sadan vuoden aikana paljon. Reilut sata vuotta sitten 1900-luvun alussa Suomi oli vielä varsin alkutekijöissään verrattuna vaikka naapurimaihin ja muihin vanhoihin Euroopan maihin kuten esimerkiksi Ranska, Englanti, Italia, Espanja, Kreikka... voi sanoa että Suomi on tullut melkoiselta takamatkalta ja pyyhältänyt viime vuosina ”kehityksessä” monien vanhojen euromaiden ohi.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Suomi teollistui nopeasti ja viimeiset parikymmentä vuotta ovat olleet uuden ajan tuloa, kun teollisuus, joka toi vaurauden Suomeen, on siirtynyt vähitellen täältä pois tai muuten vain pienentynyt merkitykseltään (tai myyty ulkomaisille omistajille). Nykyään puhutaan, että Suomi on teknologisen kehityksen edelläkävijämaa koska meillä on Nokia (= yksi yritys joka tekee  mobiililaiteita, joita ei edes ollut kuin vasta 1980-luvun lopulla). Käytännössä siis yhden sukupolven aikana olemme siirtyneet ”savupiippu”-teollisuudesta palveluteollisuuteen... onko tässä sitten mitään ongelmaa?

Palveleva ihminen

Kuten aiemmin kirjoitin niin vanhoilla euromailla on etumatkaa ja tässä se tulee esille. Jos esimerkiksi Espanjassa on totuttu palvelemaan toisia ihmisiä ja yrityksiä jo lähemmäs 700 vuotta ”teollisesti” niin meillä vastaava aika on 100 vuotta.... kummassa yhteiskunnassa on kulttuuriperintö valmiimpi siirtymiselle teollisesta toiminnasta takaisin palvelutoimintaan, mitä Euroopassa kuitenkin ehdittiin opetella satoja vuosia ennen teollistumista, minkä ansiosta esimerkiksi vaurauden merkit ovat selvemmin havaittavissa vanhoissa euromaissa (kulttuuri, rakennukset..). Miten siis voi olla että me Suomessa joudumme nykyään auttamaan rahallisesti Kreikan kaltaisia tuhansia vuosia pidempään olemassa olleita valtioita?

Lohjan teollisuus

Lohja on kaupunki, jota on aina ylläpitänyt 1-3 selvästi muita suurempaa savupiipputeollisuuden edustajaa, joiden ympärille kaupunki on syntynyt. Ehkä sijaintinsa, ehkä kokonsa ja perustansa kautta nykyinen rakenne on kasvanut työläiskulttuurin päälle ja voimakkaiden tehtaiden varjosta on vähitellen viime vuosien aikana siirrytty paljon pienempiin yksiköihin ja isot tehtaat ovat siirtyneet ulkomaiseen omistukseen ja hallintaan – kotipaikka ideologia on poissa.

Lohja on perusesimerkki suomalaisesta pikkukaupungista, missä vanhimmat liikkeet ovat yhä olemassa ja toimivat nyt 2.-3. sukupolven hallinnassa eli liikkeet lähestyvät 30-40 vuoden liikeikää – meillä on siis paikallisesti varsin lyhyt kulttuuri palveluliikentoiminnasta mutta nykyaika on entistä enemmän siirtymässä teollisesta toiminnasta palvelupuolelle – tuleeko tästä ongelmia?

Mitä teollisuudessa (viimeiset 30 vuota) arvostetaan? Nopeutta, laatua, tarkkuutta...
Mitä arvostamme palvelussa? Asiantuntemusta, huomioimista... ja omalla tavallaan helpoutta ja nopeutta... ystävällisyyttä..

Huomaatko mitä ajan takaa?

Teollinen Suomi nousi nopeasti sodan jälkeen vaikeiden vaiheiden kautta maailman rikkaimpien valtioiden joukkoon (BKT) – nyt teollinen Suomi on hajoamassa käsiin ja pitäisi siirtyä palveleva Suomi käsitteeseen – mutta nyt näyttää pahasti siltä että valtio, kunnat, yritykset ottavat toimintaansa, tapoihinsa ja jopa koulutukseen mukaan ja ohjenuoraksi teollistumisen peruspilarit eli nopeus, laatu, tarkkuus jne, mutta ovatko ne oikeasti ne arvot, joille uusi Suomi ja maailma pitäisi rakentaa? Meillä on entistä enemmän tietoa, sitä tulee jatkuvasti lisää niin t-kanaviden, radion, internetin välityksellä ja entistä kiihtyvämmällä tahdilla aikaansaaden entistä enemmän inhimillisä ongelmia ihmisten päänsisällä – psyykkisiä ongelmia – onko meidän alle 30 vuoden kultttuuriperintö opettanut ohjaajamme ja johtajamme selviytymään ja opastamaan tämän kaiken hallinnassa, ja vielä teollisen aikakauden prinsiippien mukaisesti – vai onko tässä se perussyy miksi niin moni lapsi, nuori ja nuori aikuinen voi huonosti?

Me vanhemmat, jotka olemme eläneet sen vaikutuksille alttiin nuoruuden paljon vähemmällä tiedolla ja kiireellä olemme kenties selvinneet päämme puolesta asiasta paremmin, mutta jos emme muuta toimintamme peruspilareita (nopeus, laatu, kiire, määrä, tieto....) lähemmäksi mitä oikeasti olemme (turva, rauha, läheisyys, ymmärrys...), miten meidän käykään seuraavien sukupolvien aikana?

Kommentit

Suositut postaukset